Tekstit

Kesähetkiä - Behind the scenes

Kuva
Kesä on katoamassa. Valoa, jopa lämpöäkin vielä riittää, mutta pimeys hiipii joka päivä vähän aikaisemmin ja eilen illalla kotiin palatessani kaipasin takkiani. 

Kesän aikana otetut kuvat ovat kasaantuneet koneelle. Retkiä ja ohikiitäviä hetkiä. Muutamat niistä ehkä julkaisemisen arvoisia. 








Yhtenä aurinkoisena päivänä kuvasin siskoni malliston. Keksittiin ajella teinivuosien bilepaikalle ja sen miljöö natsasi taustaksi. Samoin kuin viereen rakennetun kerrostalon autotallin seinäkin. 

Oli kaunis auringonpaiste hetkeä ennen sadetta. Ja lämpimiä tuulenpuuskia sekoittamassa tukkaa. 






Minulle ei ole auennut, miksi kuvissa siskoni näyttää ruotsalaiselta. Ehkä sen tekee valo. Tai tausta tai tuuli tukassa. 
Samapa tuo. 

Matkapäiväkirja: Liberia ja Playa del Coco, Costa Rica

Kuva
Parin viikon seikkailemisen jälkeen oli aika lähteä kohti kotia. Nousin Granadastabussiin klo 13.00 ja viiden tunnin päästä olin Costa Rican puolella. Bussi lähti minutilleen ajoissa ja se oli kaikin puolin siisti ja kaiken lisäksi tältä vuosikymmeneltä. Quatemalan koominen ja kaoottinen bussiliikenne oli enää hämärä muisto vain!Edellisestä kerrasta, matkatessani Guatemalasta Nicaraguaanoli mieleeni jäänyt myös rajaylityspaikkojen ankeus ja hieman pelottava tunnelma, mutta siirtyminen Nicaraguasta ja Costa Rican puolelle tapahtui nopeasti ilman suurempia toimituksia ja odottamisia. Turvallisuuden tunnetta varmasti loi myös tieto siitä, että nämä kaksi maata ovat Väli-Amerikan turvallisimpia maita toisin kuin Guatemala, Salvador tai Honduras ja se, että tein matkaa päiväsaikaan.



Wc-paperia ei tässäkään bussissa ollut ja Wi-fi ei toiminut koko matkan aikana, mutta mielestäni nämä olivat melko pieniä ongelmia. Viimeksi mainittu ketutti siinä mielessä, että en ollut varannut mitään yöpai…

Roosan sävyinen blogi

Kuva
Välttääkseni päiväni pakollisia välttämättömyyksiä, kuten työhakemusten tekemistä, konmarointia, siivoamista ja kaikkea muuta mahdollista, sain päähäni uudistaa blogin ulkoasun. Tämä on pyörinyt mielessäni jo pitkään, mutta tänään totesin olevani niin totaalisen kyllästynyt vanhaan versioon, että tartuin toimeen.

Mitäs tykkäätte?

Tietenkin kuvittelin, että siihen menee maksimissaan tunti kallisarvoisesta ja tehokkaasta aamupäivästäni, mutta tunti näyttää muuttuvan päiväksi, ehkä kahdeksi, jopa kolmeksi. Uuden pohjan ja värityksen tallennettuani huomasin, että kuvat jäävät liian pieniksi ja ne eivät muutu oikeankokoisiksi itsestään. Tämän vuoksi myös teksti asettuu välillä minne sattuu. Seuraava pakollinen välttämättömyys onkin kuvien koon muuttaminen oikeaan muotoon. 

Pahoittelut! Korjaan asian muutamassa päivässä.


Mutta blogissa mennään nyt sitten roosalla, nähtäväksi jää miten kauan. Olen huomannut, että visuaalisena ihmisenä kaipaan Väli-Amerikan reissultani eniten värejä ja värikylläi…