29. maaliskuuta 2015

Ennen kesäajan alkamista

Olen pitänyt pienen postausbreikin. Aluksi sen piti olla vain pari päivää, mutta jossakin vaiheessa totesin, että ideat, sanat, inspiraatiot ja oma pää tarvitsevat luovan tauon ja postaisin vasta kun kesäaika alkaa. Ruususen unen aikaan ylittyi tuo maaginen raja: kevätpäivän tasaus. Nyt se on täällä; kesäaika, pidemmät päivät, kevät, la primavera.


Ennen kesäajan alkamista jäin työttömäksi. Hetkellinen "toimettomuuden" tila on ahdistanut, mutta antanut myös aikaa pitkille yöunille, haaveilemiselle, kirjoittamiselle, leipomiselle, loputtomille to do-listoille ja uusien projektien aloittamiselle.



Ennen kesäajan alkamista olin varmaan ainoa koko valtakunnassa, joka nautti takatalven harmaudesta ja kylmyydestä. Sain edes yhden käyttökerran takille, jonka tein viime kerralla ollessani Willa Laina Mariassa. Takki on harmaa, vahvaa villakangasta ja kaikin puolin fashiontermein puhuttaessa AW 15/16. Sen valmistuessa aurinko ilmoitti olevansa tavattavissa täydellä teholla useamman päivän. Vähän kuin ilkikurisesti piikitellen: 

"Hah! Sä ja sun talvitakkis! 
Ihan turhaan siinä väsäät sitä. 
Mua on kaivattu ja tulin jäädäkseni.
Lopeta se ompelu ja nauti mun säteistä tässä terassilla!"


Jälkikäteen tajusin sen olevan vitsi; auringolla on osa-aikatyö tai ehkä 0-sopimus.





Ennen kesäajan alkamista opin seisomaan päälläni. Menee näin:
Laitetaan kämmenet lattialle ja pää niiden väliin niin, että ne muodostavat kolmion, jossa pää on kolmion kärkenä. Sitten tuodaan jalat niin lähelle tätä pään ja käsien kolmioita kuin mahdollista. Siitä ponnistus ja jalkapohjat osoittavat kohti kattoa. Sen pitäisi olla tässä, mutta....



Horjuu, horjuu... Hooooorooorjaaaahdus!

K O P S! (Jalat putoavat lattialle.)

SSSSHHHIIIIISHHHHHH! (Veri laskeutuu, korvissa sihisee.)  


Lähtökuoppiin ja uusi ponnistus. 


No joo. Ei se ihan vielä onnistu ilman tukea. Mutta ihan kohta. Itselläni menossa ehkä 568. yritys. Tavoitteenani on irrottaa myös käsi lattiasta, ja jossakin vaiheessa molemmat. Etäisenä illuusiona näen itseni pyörähtävän päälläni ympäri. Tätähän olin tavallaan tilannut; uuden vuoden aarrekartassani lupailtiin akrobaattisia asentoja. 

En suosittele tekemään tätä yksin kotona! Voi olla, että niskasi ei tykkää. Tai selkärankasi. Ponnistuksessa tarpeellinen vatsalihas voi olla hukassa. Lisäksi kaverin tai ohjaajan antama tuki on arvokkaampaa kuin tuppisuisen seinän. Keskittyessäsi pitämään kropan suorana väärinpäin jostakin ylhäältäpäin saattaa kuulua:

Hyvä! Hyvä! Hyvä!
Jännitä vielä vatsaa!
Se on siinä! Katsokaa muutkin hei tänne!
Pysyy! Pysyy!




Kuvat Turusta ja Tampereelta ennen kesäajan alkamista.   


13. maaliskuuta 2015

Hyvää elämää

Sain muutama päivä sitten päätökseen kirjan nimeltä Hyvän elämän anatomia. Kirja on lyhyt ja ytimekäs katsaus ajatuksiin ja asioihin, joita tarvitsemme hyvään ja onnelliseen elämään. Siinä puhutaan paljon energiasta ja maailmankaikkeudesta, jonka osia olemme itsekin. Kirja ei sinänsä antanut itselleni mitään uutta, mutta kertaus on opintojen äiti, tässäkin asiassa.

Kirja on äärimmäisen kaunis; tunnelmalliset ja rauhoittavat kuvat yhdistettynä tyylikkääseen lay outiin tekevät lukemisesta todella mukaansa tempaavaa. Kirjan tekijöiden toive johdannossa on, että kirjaa lukiessa sinulla olisi hyvä olla ja he onnistuvat siinä lähes täydellisesti.


Hyvän elämän anatomia,




Maailmankaikkeudella on saattanut olla näppinsä pelissä, kun juuri nyt sattui johdattelemaan tämän kirjan luokseni, muutaman seuraamani blogin saattelemana. Työtilanteeni muuttuu pian ja uskoani itseeni, kykyihini ja tulevaisuuteeni koetellaan. Hyvän elämän anatomia tuli näin ollen enemmän kuin tarpeeseen.


hyvän elämän anatomia





Vaikka haaveilen kokonaisesta kirjastohuoneesta, tämä tuskin jää odottamaan paikkaansa hyllyssä. Se on niin kaunis ja täynnä hyviä ajatuksia, että laitan sen tilaisuuden tullen kiertoon. Ehkäpä jollekin nuorelle, vastavalmistuneelle, epävarmalle, itsensä ja onnensa etsijälle...


Kirjan ovat kirjoittaneet Sara Karlsson ja Pia Sievinen ja se on saatavilla ainakin Adlibriksesta.


10. maaliskuuta 2015

Peilistä katsoo Amélie

Eilen oli ensimmäinen "virallinen" kevätpäivä. Myös Willa Laina Mariassa, missä vietin koko viikonlopun ja vielä maanantainkin.



Valo paljasti ensimmäiset pajunkissat, alastomat puunoksat, vetisen pellon ja omat, koko talven päässäni muhinoineet ajatukset, unelmat ja suunnitelmat. Tietämättäni ne olivat odottaneet kevättä, valoa, paljastumista. Toteutin niistä muutaman vanhalla Singerillä. 






Nälkä kasvoi syödessä; oma Singer saa luvan astua kuvioihin mahdollisimman pian. Ja Singerin kanssa kokonainen, uusi maailma. Kaikki tämä silläkin uhalla, että koko masiinalle ei ole vielä edes sopivaa paikkaa.







Sisko leikkasi otsahiukseni; ensin hieman vinoon, sitten uudestaan suoraan. Piti ottaa vain sentti, lähtikin kaksi. Pesun jälkeen pyörylät nostivat tukkaa vielä kolmannen sentin. Peilistä katsoo Amélien näköinen tyttö. Päätin sen olevan enne. Koko kevät tulee olemaan kuin Amélie -elokuvaa.


    

6. maaliskuuta 2015

Lyhyestä virsi kaunis

Vielä loppuviikon täällä on mahdollista käydä katsomassa lyhytelokuvia. Kaupungin on vallannut Tampere Film Festival 2015

Kun asuin Madridissa, naapurissani oli kulttuurikeskus Casa <E, La Casa Encendida de Fundación Obra Social y Monte de Piedad de Madrid. Keskuksessa oli tarjolla kulttuuria monen moisessa muodossa; kursseja ja workshoppeja tehdäksesi sitä itse tai tarjontana, ollaksesi kuuntelija, katselija, kokija. Casa <E:ssä rakastuin lyhytelokuviin. Muistan edelleen ajan jolloin kävin siellä lähes joka maanantai-ilta, yksin tai ystävän kanssa, istumassa reilun tunnin, kokemassa ja elämässä enemmän tai vähemmän epärealistisia kohtauksia toisten elämästä tai niiden tulkinnasta.

Lyhytelokuvissa viehättää nimensä mukaisesti lyhyys. Kun asia, ilmiö tai henkilö esitetään muutamassa minuutissa, monta ylimääräistä asiaa joudutaan karsimaan pois. Jotta homman ydin pääsee esille, päähenkilöstä tai asiasta esitetään vain yksi puoli, toisin kuin pitkässä elokuvassa voidaan esittää ihmisen kokonainen elämä. Pakosti on keskityttävä vain olennaiseen. Joskus elokuva alkaa aueta vasta jälkikäteen. Lyhyestä virsi kaunis pätee elokuvissakin.



Kävin eilen katsomassa Kansainvälisen kilpailun 10: Ammattilaisia. Kahdeksan kaunista ja kummallista tarinaa ihmisistä työn äärellä. Otsikkoa ei voi tosin ottaa liian kirjaimellisesti. Nälkä kasvoi syödessä; pakko nähdä vielä lisää.


Filkkareiden tarjonta löytyy täältä.

La Casa Encendida on edelleen paikallaan. Jos vietät pidemmän ajan Madridissa, käy tutustumassa. Tarkempaa tietoa tästä

1. maaliskuuta 2015

KUI Design

Turun ydinkeskustan tuntumassa on Fortuna-kortteli. Paikasta ollaan tulevaisuudessa kehittämässä uniikkia kauppakorttelia ja kaupallista designkeskusta, josta paikalliset osaajat designin, käsitöiden ja muodin saralta pääsevät esille.

Täältä Fortuna- korttelista löytyy esim. ravintoloita, kirjakauppa, apteekkimuseo ja Sylvi Salosen käsi- ja taideteollisuusyritys, muutamia mainitakseni. Jos sää ja aikataulu olisivat sallineet, olisin voinut kiertää ne kaikki, mutta koska aikaa oli tällä kertaa vain yhteen, valitsin KUI Designin. Tämän paikallisen yrityksen putiikki löytyy valkoisesta puutalosta, Turku Touringin takaa. Olen vieraillut heidän aikasemmassakin myymälässä, joka silloin sijaitsi idyllisessä Manillassa, vanhassa tehdaskiinteistössä. Oli kesä 2011, Turku toimi silloin Euroopan kulttuuripääkaupunkina ja vietin myös oman kesäni lähes kokonaan siellä. Manillassa on edelleen Kui Designin tuotantotilat, mutta siisti juttu kenelle tahansa pienyrittäjälle on oma kivijalkamyymälä kaupungin keskustassa


kui design, turku, suomalainen muotoilu

kui design, turku, suomalainen muotoilu, tekstiili, föri fun club, åbo, pupuset,

kui design, turku, suomalainen muotoilu, tekstiili, föri fun club, åbo, pupuset,

kui design, turku, suomalainen muotoilu, tekstiili, föri fun club, åbo, pupuset,
    
KUI Designilta löytyy ihanilla printeillä varustettuja kasseja, pussukoita, lastenvaatteita, sisustustuotteita ja vaikka mitä. Lastenvaatteissa seikkailee ainakin Pupuset ja aikuisempaan ja ajattomampaan makuun löytyy esim. Hulda- ja Perhonen- printein varustettuja tuotteita. Näistä viimeksi mainittu lähti mukaani pienen pussukan muodossa. Materiaalina tuotteissa on pellavaa ja luomupuuvillaa ja suurin osa niistä painetaan ja ommellaan Turussa. Verkkokauppakin löytyy (klik), mutta aina jos mahdollista, tälläiset putiikit kannattaa käydä katsomassa ihan livenä. 


kui design, turku, suomalainen muotoilu, tekstiili, föri fun club, åbo, pupuset,

kui design, turku, suomalainen muotoilu, tekstiili, föri fun club, åbo, pupuset,

kui design, turku, suomalainen muotoilu, tekstiili, föri fun club, åbo, pupuset,

kui design, turku, suomalainen muotoilu, tekstiili, föri fun club, åbo, pupuset,

kui design, turku, suomalainen muotoilu, tekstiili, föri fun club, åbo, pupuset,
   
Hauskin juttu näissä KUI Designin tuotteissa on ehdottomasti tämä Turku -aihe; on Föri fun club-, Welcome on board!- ja TURKU ÅBO -painatuksia, joista välittyy ihan aito, varsinaissuomalainen fiilis. Sellainen, joka löytyy kesällä kun kävelee tois pual jokke, tuuli tarttuu tukkaan ja iholle, edessä siintää Suomen Juotsen ja taustalla kuuluu lokkien nauru ja ravintolalaivojen kansille kerääntyneiden ihmisten ilo. Ihan kuin olisi ulkomailla.



kui design, turku, suomalainen muotoilu, tekstiili, föri fun club, åbo, pupuset,











Ai kauhia! Kyl mar nim pal kamala iso turkkulaisen kesänkaipuu isk! 


Kui Desigin myymälä löytyy osoitteesta Läntinen Rantakatu 13a.