Matkapäiväkirja: Granada, Nicaragua

Matka Leónista Granadaan hurahti muutamassa tunnissa. Minulla ei ollut mitään odotuksia paikan suhteen, jälleen kerran vain ystävien suositus, että siellä kannattaisi käydä. Toinen pysähdyspaikka olisi voinut ollut Managua, maan pääkaupunki, mutta koska aikaa oli vain yhdelle valitsin pienemmän ja sen, joka oli lähempänä kotia. Tässä tapauksessa lähellä Costa Rican kotiani.   

Parque central ja Diócesis de Granada (keltainen rakennus)




Granada oli aivan ihana ja ehdottomasti yksi hurmaavimmista paikoista, minne matkallani eksyin. Kuten Leónkin, myös Granada on siirtomaa-aikainen, yksi maanosan vanhimpia kaupunkeja. Se on perustettu vuonna 1524 ja se sijaitsee Nicaraguajärven rannalla. Granadassa on noin 120 000 asukasta.

Hurmaavan Granadasta tekevät sen matalat, vieri vieressä silmänkantamattomiin jatkuvat talorivit. Jokainen rakennus, oli se sitten kirkko, koti, kauppa, toimisto tai mikä tahansa, on maalattu eri väriseksi, mikä saa kaupungin näyttämään irtokarkkihyllyltä. Usein rakennuksia koristavat myös korkeat ja jykevät, metalliportein koristellut ovet. Ihastellessa yhtä näistä, huomaa äkkiä seuraavan olevan vielä herkullisempi. Talot ovat todella värikkäitä ja tuntuu, että kadut jatkuvat loputtomiin vaikka kaupunki ei ole kovin iso.





Tunnelma Granadassa oli kummallisen kotoisa. Ihan kuin olisin ollut siellä joskus aikaisemminkin, ehkä edellisessä elämässäni. Sattumalta valitsemani majapaikka osoittautui viiden tähden hotelliksi niin viihtyvyydeltään kuin sijainniltaan. Asuin hyvin lähellä keskuspuistoa (Parque Central), kävelymatkan päässä kaikesta tarpeellisesta.

Kulman takaa löytyi posti, mikä tässä vaiheessa matkaa oli erittäin tarpeellinen, sillä materialisti minussa oli jo päässyt täysin irti. Suomeen lähti isohko paketti sisältäen lähinnä vaatteita, mutta eniten tilaa vei riippumatto. Paketin tulon Suomeen virkailijan mukaan oli tarkoitus kestää parisen viikkoa. En ihan heti uskonut ja niin siinä kävikin, että tulimme peräkkäisinä päivinä, vajaa neljä viikkoa myöhemmin. 






Muutaman korttelin päässä sijaitsi moderni liikuntakeskus, missä kokeilin elämäni ensimmäisen acrojoogatunnin. Innostuin lajista ja en usko tunnin jäävän viimeiseksi.   

Ihastuttavaa oli myös ihmisten ystävällisyys. Paikalliset lähestyivät helposti, kysyivät kuulumisia ja että mistä kaukaa olen tullut heille vierailemaan. Kaikki tarjosivat apuaan pienenkin ongelman edessä tehden oloni kotoisaksi.


Catedral de Granada


Iglesia La Merced



Viivyin Granadassa neljä päivää, mikä oli ihan riittävästi niin pienessä kaupungissa. Ehdin katsastaa kaupungin tärkeimmät nähtävyydet, shoppailla, tutustua yöelämään ja tehdä pari retkeä, joista ihan oma postaus myöhemmin ja jopa urheilla. Granada osoittautui myös matkani kuumimmaksi kohteeksi, parhaimmillaan tai paremminkin pahimmillaan mittari nousi +43°:een.





Muutama vinkki Granadaan matkustaville:

Nicaraguan kansallistuote on riippumatto. Paitsi, että en oikeasti tiedä onko, mutta tarjontaa niistä oli niin ylenmäärin, etten ihmettelisi, jos olisi. Jos siis olet miettinyt sellaisen hankkimista niin Granadasta se kannattaa ostaa. Hinta-laatusuhteet vaihtelevat todella paljon. Olin päättänyt hankkia yhden Willa Laina Mariaan, koska jo aikoja sitten huomasin pellon laidalla kaksi koivua, jotka ovat kuin tehty sitä kannattelemaan. Mieleiseni löysin Tio Antoniolta. Kyseessä on verstas, missä niitä valmistavat invalidit, pääasiassa kuurot ja sokeat, jotka eivät vammansa vuoksi kykene työskentelemään normaaleissa olosuhteissa. Verstaan yhteydessä on myymälä, mistä voit valita mieleisesi. Niin väri- kuin kokovaihtoehtoja riittää. Laatu vaikutti todella hyvältä. Riippumatoissa käytetään paikallista puuvillaa ja ne tehdään alusta loppuun asti käsityönä. Nicaraguan halvimpia ne eivät ole, mutta Suomen hintatasoon nähden edullisia. Maksoin omastani noin 40 USD:a ja mieltä lämmittää ajatus, että rahat menivät hyvään tarkoitukseen. Paikka löytyy Real Xalteva -kadulta, mutta numeroa en löydä edes netistä, joten kannattaa kysyä paikan päältä. Linkin takaa pääsee myös nettikauppaan.




Riippumattoverstas


Hamacas Tio Antonio
Samaisella Tio Antoniolla on toinenkin projekti, kahvila nimeltä Café de las sonrisas. Henkilökunta koostuu kuuroista, mutta palvelu toimii. Ruokalista on kuvallinen ja näin tilauksen voi tehdä näyttäen. Lisää suolaa tai wc:n löytää näyttämällä kuvakortteja. Suomeksi Hymyjen kahvila sijaitsee osoitteessa: Iglesia de la Merced, 50 m. al lago.   

Ravintoloita, terasseja ja yöelämää löytyy keskustasta, La Calzada -kadulta. Parhaimman mangomargaritan ja cevichen nautin Kolmannessa silmässä:  El tercer ojo. Paikka on tunnelmallinen ravintola, missä on hyvä kasvisruokatarjonta ja joinakin iltoina viikossa live-musiikkia. Samasta tilasta löytyy myös muutama ihana pikkuputiikki, missä myydään paikallista desingnia, lähinnä vaatteita, laukkuja ja koruja. 

Samaiselta La Calzada -kadulta löytyy myös matkatoimisto Leo Tours Comunitarios. Itse löysin sieltä saaristoretken ja kiertoajelun Masayaan, mutta niistä paremmin omassa postauksessa.     

Jos haluat hikoilla vielä lisää, aikaisemmin mainitsemaani acrojoogaa ja muuta sisäliikuntaa voi harrastaa Purenicassa. Paikka on hyvinvointikeskus, missä järjestetään erilaisia workshoppeja ja retriittejä, joihin voi yhdistää joogaa ja surffausta. Siellä voi myös majoittautua ja sieltä löytyy myös spa ja kahvila. Purenica sijaitsee: Calle Corrales, del convento San Francisco, 1.5 cuadras al lago.   

Shoppailukatu, missä voit tuhlata edullisiin vaatteisiin ja kenkiin ja tulla hulluksi on Calle Atravesada. 

En suosittele fillarin käyttöä Granadassa, paitsi jos olet lähdössä kaupungin ulkopuolelle. Itse vuokrasin pyörän päiväksi ja se oli vain vaivaksi. Kadut eivät ole tehty pyöräilyä varten ja aina lukitessani sitä lyhtypylvääseen tai muuhun tolppaan, joku paikallinen tuli varoittamaan: "Et voi jättää sitä siihen, joku voi viedä sen!" Kaupunki on pieni, sen voi kiertää kävellenkin. 
    
          

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muistoja Mansen blogikirppikseltä

Linssi-punajuurilaatikko (vegaaninen)

Kaikki häipyy, on vain nyt - Summa summarum 2016